RAISION SEUDUN VIITTOMAKIELISET RY 

SÄÄNNÖT 

1. TARKOITUS JA TOIMINTA 

1 § NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 

Yhdistyksen nimi on Raision Seudun Viittomakieliset ry, sen kotipaikkana Raisio ja toimialueena Raision kaupunki sekä lähialueen kunnat. 

2 § KESKUSJÄRJESTÖSUHDE 

Yhdistys kuuluu jäsenyhdistyksenä Kuurojen Liitto ry:hyn, jonka kotipaikka on Helsinki ja jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi. 
Yhdistys tulee noudattamaan liiton sääntöjä ja lähettämään omat sääntönsä ja niiden muutokset liiton tarkistettavaksi. 

3 § TARKOITUS 

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia toimialueen viittomakielisten etujärjestönä sekä palvelujen tuottajana ja järjestäjänä, saada viittomakieliset yhteisvoimin toimimaan tasa-arvoisten elinolojen saavuttamiseksi muihin kansalaisiin nähden ja pyrkiä edistämään yhteistoimintaa sellaisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa, joilla on samoja tavoitteita kuin yhdistyksellä. 

4 § TOIMINTA 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys 
1. perustaa rekisteröimättömiä alaosastoja ja kerhoja jäsentensä harrastustoiminnan kehittämiseksi ja tukemiseksi 
2. järjestää kokouksia 
3. tekee aloitteita ja esityksiä toimialueensa viittomakielisten aseman parantamiseksi ja antaa lausuntoja viittomakielisten asemaan liittyvissä asioissa 
4. edistää viittomakielen asemaa, viittomakielisten kulttuuria ja järjestää viittomakielistä koulutusta sekä viittomakielistä edunvalvontaa 
5. kehittää viittomakielisten kulttuuritoimintaa ja edistää yleisten kulttuuripalvelujen saatavuutta 
6. harjoittaa koulutus- ja valistustoimintaa järjestämällä kursseja, neuvonta-, esitelmä- ja luentotilaisuuksia sekä opintokerhotoimintaa 
7. harjoittaa viittomakielisten nuoriso- ja varhaisnuorisotoimintaa yhteistyössä nuortenkerhojen kanssa huomioiden myös nuoret, joilla on erityisiä tarpeita 
8. harjoittaa eläkeläistoimintaa 
9. harjoittaa urheilu- ja liikuntatoimintaa 
10. järjestää virkistystoimintaa 
11. harjoittaa tiedotus-, julkaisu- ja kustannustoimintaa 
12. pyrkii lisäämään viittomakielisten osallistumismahdollisuuksia tiedottamalla kuntien ja yhteisöjen palveluista ja välittämällä niitä, sekä yrittää saada viranomaiset huomioimaan viittomakieliset kansalaiset tiedon ja palvelujen saannissa 
13. järjestää sopeutumisvalmennustoimintaa ja tulkkipalveluja 
14. harjoittaa yhteistyötä Raision ja muiden kuntien kanssa solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti, 
15. osallistuu kunta- ja läänitasolla tapahtuvaan yhteistyöhön tarvittavien järjestöjen kanssa, sekä ryhtyy muihin yhdistyksen tarkoitusperiä palveleviin ja viittomakielisten asemaa parantaviin toimenpiteisiin 

Yhdistys voi perustaa rekisteröimättömiä osastoja toimialueensa eri kuntiin. 

5 § TOIMINNAN RAHOITUS 

Toimintansa ja viittomakielisten palvelujen turvaamiseksi yhdistys tekee yhteistyötä toimialueensa kuntien eri hallinnonalojen sekä muiden viranomaisten kanssa taloudellisen tuen saamiseksi yhdistyksen toimintaa ja viittomakielisten palveluja varten. 

Toimintaansa varten yhdistys hankkii varoja keräämällä jäsenmaksuja, järjestämällä arpajaisia, myyjäisiä ja huvitilaisuuksia sekä harjoittamalla kustannustoimintaa. 

Yhdistys voi perustaa rahastoja, ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia, jälkisäädöksiä, testamentteja ja järjestää rahankeräyksiä. 

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi hankkia ja omistaa kiinteistöjä ja irtainta omaisuutta, lomanviettopaikkoja sekä harjoittaa kioski-, majoitus- ja ravitsemusliikettä. 

Näitä toimintoja varten yhdistys hankkii tarvittavat luvat. Yhdistyksen toiminta ei saa muodostua pääasiallisesti taloudelliseksi. 

6 § YHDISTYKSEN KIELI 

Yhdistyksen kokouskielenä on suomalainen viittomakieli, asiakirjat ovat suomenkielellä. Tiedonannot esitetään tarpeen mukaan em. kielillä. 

2. JÄSENET 

7 § JÄSENET 

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voivat liittyä viittomakieliset tai henkilö, joka haluaa edistää yhdistyksen tarkoitusta. 
Jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. 
Varsinaisen jäsenen tulee suorittaa yhdistyksen vuosikokouksessa määräämät liittymis- ja jäsenmaksut hallituksen määräämään päivään mennessä. Hallitus voi harkintansa mukaan vapauttaa varattoman, työttömän tai sairaan jäsenen maksusta. 

8 § KANNATTAJAJÄSEN 

Yhdistyksen kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa ja joka suorittaa vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun. 

9 § KUNNIAPUHEENJOHTAJA JA KUNNIAJÄSEN 

Kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi voidaan yhdistyksen vuosikokouksessa hallituksen esityksestä kutsua henkilö, joka ansiokkaalla tavalla on edistänyt yhdistyksen toimintaa. Kunniapuheenjohtaja ja –jäsen ovat vapaat jäsenmaksusta. 

10 § JÄSENTEN EDUT JA OIKEUDET 

Yhdistys antaa jäsenilleen kaiken mahdollisen tuen ja jokainen jäsenvelvollisuutensa täyttänyt jäsen on oikeutettu saamaan neuvoja ja lausuntoja hakiessaan oikeuksia, tukia ja ratkaisuja. 

11 § EROAMINEN JA EROTTAMINEN 

Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on siitä ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. 
Jäsen, joka toimii vastoin yhdistyksen tarkoitusperiä, rikkoo näitä sääntöjä tai ei noudata yhdistyksen kokousten tekemiä päätöksiä tai muuten vahingoittaa yhdistystä, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksen jäsenyydestä. 
Jäsen, joka ei ole maksanut jäsenmaksua yhteen vuoteen, katsotaan automaattisesti eronneeksi yhdistyksen jäsenyydestä. 

Erotetulla jäsenellä on erottamispäätöksen kumoamiseksi oikeus valittaa päätöksestä lähinnä seuraavalle yhdistyksen kokoukselle. Valituskirjelmä on toimitettava hallitukselle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun erottamispäätös on tullut tiedoksi. Asia ratkaistaan yhdistyksen seuraavassa vuosikokouksessa. 

12 § JÄSENMAKSUT 

Yhdistyksen vuosikokous määrää kalenterivuotta varten varsinaisten jäsenten ja kannattajajäsenten jäsenmaksun suuruuden. 

3. YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO 

13 § YHDISTYKSEN TOIMIELIMET 

Yhdistyksen toimielimiä ovat yhdistyksen kokous ja hallitus. 
Yhdistyksen päättävä elin on yhdistyksen kokous, joita ovat vuosikokous ja ylimääräinen kokous. Toimeenpanevana vastuullisena elimenä on vuosikokouksen valitsema hallitus. 

Hallitus voi asettaa tarvitsemiaan asiantuntijatoimikuntia, valmistelevia toimikuntia ja jaostoja. 

14 § VUOSIKOKOUS 

Vuosikokous pidetään tammi-maaliskuussa. 
Vuosikokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää yhdistyksen hallitus. 

Vuosikokouksessa käsitellään avauksen jälkeen seuraavat asiat: 
1. todetaan edustettuna olevat jäsenet ja hallituksen jäsenet 
2. valitaan kokoukselle 
- puheenjohtaja 
- sihteeri 
- ääntenlaskijat (2) 
- pöytäkirjan tarkistajat (2) 
3. kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 
4. kokouksen esityslista 
5. hallituksen kertomus yhdistyksen edellisen kalenterivuoden toiminnasta 
6. tilinpäätös ja tilintarkastajien/toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä kalenterivuodelta 
7. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille edellisen vuoden tilien ja hallinnon hoitamisesta 
8. valitaan yhdistyksen puheenjohtaja alkavaksi kaksivuotiseksi toimikaudeksi 
9. valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle kahdeksi seuraavaksi toimikaudeksi 
10. seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma 
11. seuraavan kalenterivuoden talousarvio 
12. hyväksytään seuraavan kalenterivuoden liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus 
13. valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varatoiminnantarkastaja 
14. valitaan edustajat varsinaiseen liittokokoukseen 
15. valitaan muut tarvittavat toimihenkilöt ja toimikunnat 
16. käsitellään jäsenten hallitukselle 14 vuorokautta ennen kokousta esittämät asiat ja muut kokouskutsussa mainitut asiat 
17. kokouksen päättäminen 

15 § VUOSIKOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN 

Yhdistyksen vuosikokouksen kutsuu koolle hallitus. 
Kutsu vuosikokoukseen on hallituksen toimitettava jäsenille kirjallisesti 14 päivää ennen kokousta kirjeitse tai sähköpostitse jäsenille. 
Lisäksi kokouksesta voidaan tiedottaa ilmoituksena teksti-tv:ssa, internetin välityksellä (kotisivu, Facebook, Instagram) ja yhdistyksen viralliseen ilmoitustauluun kiinnitetyllä ilmoituksella. 
Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat ja määräaika, mihin mennessä jäsenten esitykset on toimitettava hallitukselle. 
Esityksiä yhdistyksen kokoukselle ovat oikeutettuja tekemään yhdistyksen hallitus ja jäsenet. 

16 § YLIMÄÄRÄINEN YHDISTYKSEN KOKOUS 

Ylimääräinen yhdistyksen kokous voidaan pitää hallituksen kutsusta tarpeen mukaan tai jos 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti hallitukselta vaatii. Kutsu ylimääräiseen kokoukseen on toimitettava kirjallisesti jäsenille vähintään kaksikymmentä (20) päivää ennen kokousta. 

17 § ÄÄNIOIKEUS YHDISTYKSEN KOKOUKSESSA 

Äänioikeus yhdistyksen kokouksissa (vuosikokous ja ylimääräinen kokous) on läsnä olevilla varsinaisilla ja kunnia- jäsenillä. Kullakin on yksi ääni. 
Kannattajajäsenellä on yhdistyksen kokouksessa puhe- ja esitysoikeus, muttei äänioikeutta. 
Yhdistyksen kokouksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan voittaa kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide. 
Vaalissa ja suljetuissa äänestyksissä äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. 

18 § HALLITUS 

Yhdistyksen asioita hoitaa vuosikokouksen valitsema hallitus. 
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota voidaan kutsua myös yhdistyksen puheenjohtajaksi ja neljä – kuusi (4-6) jäsentä. Sekä puheenjohtaja että jäsenet valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä on puolet vuosittain erovuorossa. Erovuorossa olevat jäsenet voidaan valita uudelleen. 
Yhdistyksen ensimmäisenä toimintavuotena valitaan kuitenkin puolet hallituksen jäsenistä vain vuodeksi, erovuoroiset määrätään arvalla. 

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan toimikaudeksi järjestäytymiskokouksessaan. 

Yhdistyksen hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tarpeen vaatiessa tai milloin vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä erikseen ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. 

Yhdistyksen hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi (2) jäsentä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa puheenjohtajan kannattama mielipide. 

Vaaleissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. 

Kiinteän omaisuuden ostamiseen, rakentamiseen ja myymiseen sekä kiinnitettävien lainojen ottamiseen tulee hallituksella olla yhdistyksen kokouksen antama valtuutus. 

19 § HALLITUKSEN TEHTÄVÄT 

1. johtaa yhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätöksen mukaan 
2. valita keskuudestaan varapuheenjohtaja 
3. valita sihteeri, rahastonhoitaja ja muut mahdolliset toimihenkilöt 
4. edustaa yhdistystä, hoitaa sen asioita, ottaa kantaa ja vastata sen puolesta 
5. asettaa tarpeelliseksi katsomansa toimikunnat 
6. kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat 
7. päättää jäsenmaksujen kantotavasta ja ajasta 
8. huolehtia, että liitto saa yhdistyksen toimintasuunnitelman, ilmoituksen hallituksen kokoonpanosta sekä toiminta- ja tilikertomukset kahden kuukauden kuluessa siitä yhdistyksen kokouksesta, jossa asiat on käsitelty 
9. hoitaa yhdistyksen varoja ja omaisuutta, huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistamisesta sekä hankkia tilintarkastajien lausunto 
10. hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet säännöissä mainitulla tavalla 
11. antaa viranomaisille ja yhteisöille tarpeellisia tietoja yhdistystä ja viittomakieltä käyttäviä koskevissa asioissa 
12. valvoa viittomakielisten etuja 
13. hoitaa muut juoksevat asiat 

4. YLEISTÄ 

20 § NIMEN KIRJOITTAMINEN 

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, kaksi yhdessä. 

21 § TILI- JA TOIMINTAVUOSI 

Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. 
Tilinpäätöksen tulee olla valmiina kolme (3) viikkoa ennen vuosikokousta. 
Toiminnantarkastajan tulee hyvissä ajoissa ennen vuosikokousta toimittaa hallitukselle vuosikokoukselle osoitettu kertomuksensa ehdotuksineen vastuuvapauden myöntämisestä tai kieltämisestä sekä viimeksi mainitussa tapauksessa ehdotuksensa tarpeelliseksi katsomistaan toimenpiteistä. 

22 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN 

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos asia on mainittu yhdistyksen kokouskutsussa ja muutosta on kannattanut vähintään 2/3 kokouksessa annetuista äänistä. 

23 § YHDISTYKSEN PURKAMINEN 

Yhdistyksen purkamiseen vaaditaan vähintään ¾ enemmistö annetuista äänistä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa. Asia on mainittava kokouskutsussa. 

Yhdistyksen purkamisesta päätettäessä on samalla ratkaistava, miten jäljelle jääneet varat on käytettävä yhdistyksen tarkoitusperien mukaisesti. Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan arkisto Kuurojen Liitto ry:lle. 

24 § MUUTA 

Muilta osin noudatetaan yhdistyslain määräyksiä.